Filosofia

 

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.

 

Suoritusjärjestys

Pakollisen kurssin jälkeisten kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

 

Arviointi

Kurssit FI1-5 arvioidaan numeroilla

 

Pakolliset kurssit

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

• Mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

• Todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys

• Yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet

• Tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa

• Hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

 

Syventävät kurssit

FI2 Filosofinen etiikka

• Moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka

• Moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

• Moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

• Klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

• Filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

• Metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa

• Totuuden luonne ja totuusteoriat

• Tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

• Tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä

• Tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä

• Argumentoinnin ja päättelyn perusteita

FI4 Yhteiskuntafilosofia

• Valtio, yhteiskunta, kansalaisuus

• Valta: vallan eri muodot ja lähteet, vallan väärinkäyttö ja siltä suojautuminen

• Vallan ja yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen: totalitarismi, anarkismi, yhteiskuntasopimusteoriat

• Ihanneyhteiskunta: suunnitelmat ja toteuttaminen ideologioiden ja historian pohjalta tarkasteltuina

• Yksilön ja yhteiskunnan suhde: kommunitaristinen ja liberalistinen perinne

• Yksilön vapaus, oikeudet ja velvollisuudet

• Ihmisoikeudet ja niiden turvaaminen globalisoituvassa maailmassa: ihmisoikeusrikkomusten tunnistaminen ja keinot niiden ehkäisemiseksi sekä lopettamiseksi (holokausti)

• Työhön, toimeentuloon ja omistamiseen liittyvät ongelmat

• Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo: taakkojen ja etujen jakaminen

• Oolitiikka yhteisten asioiden hoitamisena

• Demokratian eri muunnelmat ongelmineen; vähemmistön ja enemmistön suhteiden järjestäminen

• Nykyajan filosofisia painotuksia: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja sen rakentuminen, toiseus ja vieraus, monikulttuurisuus, globaalin etiikan mahdollisuus

 

Koulukohtainen syventävä kurssi

FI5 Nykyfilosofian kurssi

• Empirismi ja positivismi

• Pragmatismi

• Tieteellinen realismi ja marxismi

• Fenomenologia ja eksistentialismi

• Kielifilosofiaa, ymmärtäminen, kritiikki ja hermeneutiikka

• Uutta ranskalaista filosofiaa: jälkistrukturalistiset ja dekonstruktionistiset lähestymistavat